Suomen vesivoimalat

Vesivoima ei suinkaan ole uusi asia maailmassa eikä edes pienen Suomen kohdalla. Suomessa ensimmäinen vesivoiman avulla toimiva sähkölaitos vihittiin käyttöön syyskuussa vuonna 1891 Tampereella. Vuonna 1928 aloitti toimintansa Imatrankosken voimala Vuoksessa, eli nykyisellä Imatralla. Voimala on yhä nykyään Suomen toiseksi suurin. Kemijoella sijaitsee myös vesivoiman avulla jo pitkään toiminut tunnettu voimalaitos, joka on otettu käyttöön vuonna 1948.

Kemijoella sijaitsee nykyään yhteensä 18 vesivoimalaitosta sekä kuuluisat Porttipahdan ja Lokan tekojärvet. Petäjäskosken voimalaitos on Suomen suuritehoisin vesivoimalaitos, eli laitoksen

maksimiteho on 182 MW.

Vesivoimalat ovat aikoinaan perustettu mekaanisen energian tuotantoa varten sahojen ja myllyjen avuksi. 1900-luvun alkuvuosina vesivoima kuitenkin yleisesti valjastettiin sähkövoiman käyttöön.

Suomessa on tällä hetkellä noin 250 toimivaa voimalaitosta. Porttipahdan tekojärven täyttö alkoi vuonna 1960 ja järvi valmistui kymmenen vuotta myöhemmin, eli vuonna 1970.

Voimalaitoksen tehtävänä on säännöstellä Porttipahdan varastoallasta, joka laskee Kemijoen sivujokeen Kitiseen.

Porttipahta

Porttipahdan voimalaitos pystyy tuottamaan yhden vuoden aikana noin 100 gigawattituntia (GWh) energiaa. Porttipahta tunnetaan myös suosittuna virkistyskalastuskohteena vetouistelijoiden keskuudessa. Porttipahta tarjoaa virkistysmahdollisuuksia kaikille luonnossa liikkuville ja luonnosta nauttiville.

Lokka

Lokan tekojärvi on huomattava monien muiden eurooppalaisten tekojärvien keskuudessa. Lokan tekojärvi on pituudeltaan 216 neliökilometriä, joka on samalla yksi Euroopan merkittävimmistä ja suurimmista tekojärvistä. Lokan tekojärvi sijaitsee Sodankylässä.

Varastoallas säätelee Kemijoen voimalaitoksien tarvitsemaa vesimäärää. Lokan tekojärven täyttö alkoi vuonna 1967. Lokka ja Porttipahka yhdistyivät keskenään vuonna 1981 valmistuneen kanavan ansiosta, jonka avulla vedenkorkeuden sääntely käytännössä tapahtui.

Tekojärven vaikutuksia

Nykyään Lokan tekojärvi antaa toimeentulon monille paikallisilla ammattikalastajille. Lokan tekojärvi toimii myös virkistyspaikkaana monille alueella liikkuville, sillä luonto alueella on hoidettu todella hyvin. Aina ei kuitenkaan ole ollut niin, sillä uudet asiat herättävät luonnollisesti vastustusta.

Lokan tekojärven rakentamisen aikaan moni saamelaiskylän asukas menetti kotinsa ja joutui muuttamaan muualle. Nykyään kyläläisten entiset kodit sijaitsevat syvällä Lokan tekojärven pohjassa. Yhteensä kodistaan luopuneita asukkaita on noin 600 henkilöä.

Sähköntuotanto tekojärvien avulla

1960-luvulla Suomi eli vielä jälleenrakennuksen aikaa sotien jälkeisessä yhteiskunnassa, ja jokapäiväinen elämä oli riippuvainen toimivasta sähköntuotannosta. Tekojärvet rakennettiin siis tuottamaan sähköä. Itse asiassa ensimmäiset suunnitelmat tulevien tekojärvien rakentamisesta olivat paperilla heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, josta suunnitelma lähti käytännössä etenemään. Suunnitelma lähti etenemään noin vuonna 1955 ja kesti kymmenen vuotta, kun Lokan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1967 ja Porttipahdan tekojärven täyttö aloitettiin puolestaan vuonna 1970. Suunnitelmat laitettiin siis käytäntöön ripeällä vauhdilla sähkön saamiseksi ja turvaamiseksi tulevaisuus päämääränä. Lokka ja Porttipahta yhdistyivät vuonna 1981 valmistuneen kanavan ansiosta, jonka välityksellä vedenkorkeuden säätely tapahtuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *